Lunta oli yön aikana tullut muutama sentti, mutta sehän ei meitä haitannut vaan käytiin kentällä.

Lommo pääsi ensin hommiin, tein seuraamisia käännöksillä. Pieniä pätkiä, ja piti auttaa käännöksissä kädellä. Hyvä kontakti kuitenkin ja kova yritys. Sitten luoksetuloja myös käsiavulla, että tulee tarpeeksi lähelle. Siitä sitten pallopalkkaa. Palloilla otettiin myös istumisia ja maahanmenoja, arpomista, mutta pitää vain vahvistaa oikeita toistoja, jospa pikkuherneet joskus keksivät, mistä on kyse... Lopuksi tein paikallaolon siten, että kävelin 30 askelta, olin hatken ja palasin palkkaamaan. Oikein mainiosti meni, ja Lommo jäi vielä kerrasta maahan.

Rutun kanssa tehtiin perusasentoja ja liikkeellelähtöjä muutama, onnistuneesta hommasta vaihdoin maahanmenoon, jossa ensimmäisellä toistolla iso apu, ja menikin suoraan maahan ripeästi. Toisella kerralla ei apua, mutta meni jälleen hienosti maahan. Sitten seisomisia, ensin heitolla, sitten pysyminen (liikkui askeleen verran), taas heitto ja lopuksi pysyminen olikin todella terävä ja hyvä. Valoa tunnelin päässä siis! Muutama toisto tehtiin luoksetulon loppuasentoa, hirmu hyvä into alkoi koiralla olla jo tässä vaiheessa. Sitten Hertta lähti viemään eteenmenopalkkaa, minä seuruutin koiraa ilman palkkaa ja kehuja pitkän suoran edestakaisin, myös juoksua ja hidasta käyntiä. Luulin, ettei keskittyminen riitä kun eteenmenopalkka on menossa, mutta mahtavasti jaksoi seurata (eli siis ensin viritellään muilla liikkeillä jonkin aikaa ennen kuin ruvetaan seuraamista tahkoamaan!), siitä eteenmeno, oli lopulta tosi nopea ja suora, kun seuruutin ohi paikan, mihin vilkuili (tötsiä). Paikallaolo josta vapautin nameille, ei otettukaan paukkua tähän (tärinää kuitenkin kun palasin koiran luokse) ja lopuksi namirinkileikkiä, jossa koira sai juosta minun ja Hertan väliä. Tällaiseen leikkiin otetaan sitten paukku mukaan jossain vaiheessa.