Sunnuntaina ei annettu kelin haitata, vaan mentiin alakentälle Benitan kanssa treenaamaan tottista.

Rutun kanssa otettiin paljon liikkeitä, kun sillä tuntui virtaa riittävän edellispäivän rankoista hakutreeneistä huolimatta. Ensin hypättiin estettä, matalampana ja lopuksi korkeampana, jolloin se ponnisti esteestä vauhtia. PK suunnitelmien takia en ole tästä huolissani, parempi on, että se hyppää rohkeasti vaikka ponnaten, kuin että arkailee tai hyppää huonosti. Tietysti liukas keli saattoi aiheuttaa myös varovaisuutta. Sitten otettiin jääviä liikkeitä. Aluksi istuminen oli inhottavaa, kun oli märkää räntää pepun alla, mutta parin toiston jälkeen tämä onnistui mukavasti. Maahanmeno oli myös vähän hidasta, mutta ei se ainakaan hiipinyt yhtään perässä. Eli ihan ok. Sitten otettiin vielä seisominen, mikä olikin hyvin rauhallinen.

Lopuksi otettiin treeneihin vielä vauhtia yhdellä luoksetulolla, josta palkkasin heti lelulla ilman loppuasentoa (tämän päälle korjaussarjana istuminen siten, että palasin koiran luokse) ja lopuksi vielä lelupalkalla eteenmeno. Välillä tietysti perusasentoja ja seuraamisia, kuten kuuluu. Ruttu oli ihanan innokas ja keskittyi hyvin, ja lopuksi vielä leikkikin tosi hyvin! Ja vaikka keli tuntui ainakin omistajasta kurjalta!

Lommo pääsi harjoittelemaan kontaktia, ja alkuhäsellyksen jälkeen se alkoi sujua mukavasti. Pari käskytystä otettiin, ja maahanmeno tuntui olevan haastava, kun oli niin märkää... Seiso-käskykin alkaa vähitellen mennä perille. Ainakin Lommo tarjoaa liikkeitä innokkaasti, vaikkei ymmärtäisikään... Lopuksi sattumalta Lommo haukahti, josta pääsin palkkaamaan, ja sittenhän se hoksasi tarjota haukkua josta saikin palkkaa. Eli hakuilmaisun alkeet on nyt opittu! Tätä pitää vain kerrata, jotta alkaa muistua mieleen uudestaankin.

Lopuksi koirat pääsivät juoksemaan pusikkoon. Ihmettelen vain, miten niillä nyt tuota virtaa riittääkin niin paljon... Parempi tietysti, että sitä riittää ulkona, ja sisällä sitten ollaan rauhassa.

Illalla Lommo meinasi alkaa riekkumaan, ja pari kertaa lopetettuani riekkuleikit Rutun kanssa hoksasin ottaa Lommon syliin rauhoittumaan. Siinä sitten juttelin, että nyt ollaan rauhassa ja ruvetaan nukkumaan, niin Lommohan tuli niin raukeaksi, että se kiipesi yläkertaan tyynylleen nukkumaan Rutun perässä! Tämä pitääkin muistaa, kun seuraavaksi meno alkaa sisällä mennä liian raisuksi.