15.8. Jari Kantoluoto kävi kouluttamassa Lappalaiskoirakoirakoita Kärkölässä. Oli hauskan laaja lajikirjo pelastuskoiraihmisistä agiliitäjiin ja rally-tokoilijohin. Ja sitten minä joka ei tee mitään kunnollista koiran kanssa ;)

Viikonlopun kantavana teemana oli motivaatio, koiran keskittyminen ja koiran ja ihmisen yhteistyö. Paljon puhuttiin siitä, että koiraa haastetaan ja rikotaan kaavaa, mikä tekee koiralle hommasta mielenkästä. Samalla se tsemppaa, saa palkkaa tsemppaamisesta jolloin se haluaa tsempata vielä enemmän. Eli koiran sisäsyntyistä motivaatiota ruokittiin, eikä yritetty kasvattaa motivaatiota palkkaa kohtaan. Ja yllättävästi tämä toimi aivan mahtavasti kaikkien koirien kohdalla. 

Ruoste aloitti kentälletulon sillä, että se nuuskutteli ja katseli maisemia. Jos olisin ollut yksin, oisin ollut jo ihan hermona että "tää vaan nuuskii ja ottaa kaikesta häiriötä. Vahvistin kuitenkin muutaman vilkaisun, ja lopulta kontakti alkoi parantua. Sitten tehtiin temppua, että kädet nousi sivulle, ja koira vaan piti kontaktia. Jari huomautti, että tämä toimii kuitenkin ns. käsiapuna koiralle, että ota kontakti, eikä siis liitykään koiran sisäiseen motivaatioon, että kontakti paranee. 

Ruoste kävi pienellä tauolla, ja tuli takaisin. Palkkasin ohjeiden mukaan parista kontaktista, ja sitten rupesin pyytämään temppuja eli käytöksiä. Kontakti-maahan-kontakti-palkka. Kontakti-maahan-kontakti-kieppi-palkka. Kontakti-sivulle-kontakti-kieppi-kontakti-maahan-kontakti-palkka jne. Eli aina kontaktista käytöksen jälkeen palkka, ei niinkään käytöksen tekemisestä. Ja kappas, koira ei häiriintynyt mistään, keskittyi vaan hurjan hienosti. 

Kiitos kuvista, Petri Hallberg

Ruoste_Kantoluoto.jpg