Johan tässä on vähän hakattukin päätä seinään tuon haun kanssa, mutta eilen joku tuntui liikahtavan eteenpäin. Hyvä mieli jäi!

Lommon kanssa oli suunnitelmissa käydä hakemassa haju ensimmäiseltä maalimieheltä ja lähettää sitten matkaan. Oikaistiin kuitenkin, kun näytti, että haju tulee nokkaan jo puolivälissä matkaa. Ei se sitten ihan tullutkaan, mutta pienen pyörimisen jälkeen se sai hajun ja löysi ukon. Toiselle maalimiehelle se eteni jo hyvin, vaikkakin lähti ensin voimakkaasti vasemmalle. Siitä se kuitenkin käänsi suuntansa takarajaa kohti, vastatuuleen, sai hajun ja vähän joutui paikallistamaan missä ukko oli, mutta hienosti löytyi. Kolmas oli sitten haamu, varmuuden vuoksi (jos ei olisi ollut suoria etenemisiä), vauhdikas ja suora eteneminen. Ja mikä hienointa, Lommolla ei ollut kiire maalimieheltä minnekään! Se malttoi ottaa rapsutuksia, syödä nameja ja lopuksi kuljettiin pois alueelta siten, että maalimiehet syöttelivät ja Lommo pysyi ihan lähettyvillä.

Rutun kanssa aloitettiin myös siten, että haettiin haju maalimieheltä. Keskilinjalla se ei kuitenkaan enää muistanut hajua, vaan lähti ihan vinoon oikealle (ilmeisesti jäljille?). Huusin kuitenkin sen takaisin tiukasti, ja ihme tapahtui, Ruttu pysähtyi ja tuli takaisin! Uudella lähetyksellä se lähti etenemään paremmin, mutta selvästi komentaminen vaikutti siihen, se oli vähän varovainen ensimmäisellä maalimiehellä (vaikka siellä oli Panu, jota Ruttu rakastaa yli kaiken) ja lopuilla lähetyksillä se vähän pyysi lupaa lähteä.

Toinen lähetys lähti suoraan sinne, minne koiran nenä näytti, eteni hyvin n. 30 metriin missä maalimies oli. Ja nyt ilmaisut tulivat jo oikein reippaasti. Kolmas maalimies oli kiven takana n. 15 metrissä, lähetys ja eteneminen oli suora, mutta tuulen kannalta väärältä puolelta kiveä, joten Ruttu ei saanut hajua. Se teki hienon piston, tarkisti aluetta vähän taaksepäin ja sitten eteni takarajaa eteenpäin. Lopulta se tuli luokse kertoen, ettei löytynyt. Lähetin uudestaan tuulen kannalta oikealta puolelta kiveä, ja nyt löytyi maalimies heti. Neljännen lähetys oli jälleen sinne minne koiran nenä osoitti, mutta eteneminen suoraa. Jälleen iso kivi hankaloitti maalimiehen paikallistamista, mutta Ruttu ratkaisi itse hienosti. Viimeinen oli jälleen oikein hyvä suora eteneminen, eli ihan kuin jotain kehitystä olisi tapahtunut. Seuraavaksi Rutulle vain 3 maalimiestä, se sai tehdä aika kovasti hommia näissä treeneissä.