Keskiviikkona mentiin pimeään metsään jäljestämään, mutta hyvinhän se meni!

Rutulla oli janaharjoitus, ja olihan siinä aluksi vähän jännistystä, kun ei yhtään voinut tietää, missä jälki kulki. Ruttu pysähtyi jälkeen kyllä selvästi ja lähti takajäljelle, ja sitten menikin sekaisin, kun en päästänyt etenemään takajälkeä. Jonkin aikaa se siinä pyöri, sitten nosti jäljen oikeaan suuntaan, ja yritin siitä tukea lähtemällä mukaan. Jäljestys oli ilmavainuista ja levotonta, mutta lopulta ensimmäinen esine löytyi. Toinen jana nousi jo paljon paremmin, eteneminen oli pientä siksakkia, tarkisti takajälkeä n. koiranmitan (jarrutus liinasta) ja sitten lähti oikeaan suuntaan. Jäljestys oli jo paljon huolellisempaa, esine nousi kivasti. Kolmannella janalla eteneminen oli hyvä, jälki nousi heti oikeaan suuntaan ja esine nousi. Neljäs jana oli jonkin verran pitempi, mutta eteneminen oli oikein suoraa, ja vaikka takisti takajälkeä, lähti etenemään oikeaan suuntaan ilman, että ehdin jarrruttaa liinasta. Jäljestys oli ihan ok, ja vaikka välilllä vähän epäilytti, loppuesine nousi ja pääsi palkkaamaan superherkulla.

Lommolla oli n. 45 min vanha jälki, pystykorvan korva, jossa lopussa mentiin tietä pitkin siten, että nami oli joka jäljessä. 3 esinettä. Lommon jäljessä ei ollut paljon kerrottavaa, se nosti jäljen hinosti, jäljesti rauhallisesti lähes askel askeleelta, polun ylityksessä tarkensi hienosti, nosti esineet ilman että itse tarvitsi puuttua lainkaan (hännän heilutus ja maahanmeno) ja tielle siirryttäessä tarkensi jäljestystä entisestään. Eihän se nameja syönyt matkan varrelta, mutta olipahan nyt tukemassa kuitenkin.

Lopuksi päästettiin vielä koko sakki lenkille, Ruttu hipsutteli tietä pitkin rauhassa ja muu ryhmä rämä juoksi pitkin metsiä ;)

Kiitos Hertalle mainioista treeneistä!