Taas viikonloppuna oli kaunis ja lämmin keli muuten kolean viikon päätteeksi. Onneksi metsässä tuuli, niin ei ollut tukahduttavan kuumaa treenata.

Lommo pääsi hakemaan ukkoja, mikä menikin aivan hienosti. Nyt otetaan kuuri pistoja (Benitan neuvojen mukaan) jotaa palkka löytyy aina sieltä suunnasta mihin koiran lähetän. Tätä olisi tarvittu jo aiemmin...

Ensimmäinen maalimies oli n. 20 m lähetyksestä, tuulen suunnassa, joten Lommo sai hajun varmaan jo lähetyspaikalle. Maalimiehen löydettyään, sen piti kuitenkin ottaa pari riemukierrosta täyttä hönkää, ennen kuin malttoi rauhottua maalimiehelle namia syömään. Toinen maalimies oli myötätuulen suunnassa, ja Lommo lähti hieman vinoon, ja lähtikin kaaratamaan väärään suuntaan tuulta kohti. Aikansa juostuaan se tuli onneksi kutsusta luokse, mistä pääsi palkkaamaan ja tekemään uuden lähetyksen, nyt suoraan maalimiestä kohti, ja sai suorasta etenemisestä palkan. :D Kolmas maalimies löytyi aika suoralla hyvällä pistolla, kuten myös neljännen (sai hajun aika nopeasti, joten sen mukana piti vähän lähteä kiemurtelemaan). Pitää yrittää tulevissa treeneissä ehtiä juoksuttamaan pentuhepulit pois ennen treenejä, että malttaisi kuunnella ja tehdä hommia ensimmäisestä maalimiehestä lähtien...

Rutulle olin tehnyt jäljen, joka vanheni ehkä n. 1,5 h. Jäljellä oli n. 10 m jana, 7 keppiä, 2 suoraa kulmaa ja tien ylitys, eli ihan haastava n. 500m jälki. Lisäksi maastossa oli yllättävän kuivaa ja reipas tuuli tietysti vaikeutti jälkeä entisestään. Jälki nousi hyvin, Ruttu eteni janalla oikein hienosti ja suoraan. Jäljelle se pysähtyi, mietti hetken, ja lähti oikeaan suuntaan. Ensimmäiselle kepille jouduin vähän jarruttamaan, mutta siitä keppien merkkaaminen muistui mieleen ja kaikki muut Ruttu merkkasi itse (kävi istumaan tai maahan ilman apuja) lukuunottamatta yhtä, joka jäi Rutun kiertämän puskan väärälle puolelle. Ensimmäistä kulmaa ennen Ruttu harhautui jäljeltä vähän, ja oikaisi kulman, toinen kulma piti hakea kiertämällä. Muutenkin metsässä oli joko harhajälkiä, tai sitten tuuli vain oli sekoittanut hajua kovasti, sillä useassa kohdassa Ruttu joutui tarkastamaan ympärilleen ja hakemaan vähän oikeaa jälkeä. Myös lämmin keli oli selvästi rankka, sillä vesikin kelpasi kesken jäljen (mitä tapahtuu kyllä harvoin!).

Olipa hyvä, että kiukutuksesta huolimatta lähdettiin treenaamaan. Aina sitä jotain oppii.

Illalla vielä otettiin pienet pihatottikset. Ruttu sai harjoitella paikallaan seisomista (meni hyvin!), vasemmalle käännöksiä ja noutoa, Lommon kanssa harjoiteltiin sivulletuloa, luoksetuloa (perusasentoja) ja noutoa (siis kapulan ottamista suuhun). Lopuksi leikittiin, mikä on Lommosta oikein hauska juttu.