Olipa mukava taas saada tuollainen hieno onnistuminen jäljelle Rutun kanssa, kun on pari jälkeä mennyt vähän huonommin.

Maanantaina oltiin käyty vetämässä verijäljet, jotka sitten tiistai-iltana ajettiin. Ikää jäljillä oli sellaiset 28h, ja tiistaiaamun tuli vettä kaatamalla joten mietitytti vähän, että noinkohan jäljet löytyvät.

Rutunlla jäljen nosto ei ollut ihan helppo, mutta kun se huomasi makauksen, se tajusi heti, mistä on kyse. Hyvin se etsi jäljen suunnan ja lähti rauhalliseen ruttumaiseen tyyliinsä etenemään oikein tarkasti. Muuta kerrottavaa jäljeltä ei oikeastaan ole. Ensimmäisen makauksen se merkkasi oikein hyvin, annoin siinä namia ja vettä. Makakuselta se lähti vähän jäljen sivuun, jouduttiin sitten odottelemaan hetki, että se löytää jäljen uudelleen. Myös toinen suora sivu meni hienosti ja tarkasti, ja makauksessa se teki lyhyen merkkauksen ja jatkoi lälkeä heti. En ehtinyt sitä pysäyttää ja palkata, mutta en halunnut työskentelyä enää keskeyttääkään. Jäljestys jatkui tarkkana, kunnes alkoi selvästi tulla kaadon haju nokkaan, ja jäljestys muuttui ilmavainuisemmaksi. Viimeiset metrit Ruttu eteni vähän epäröiden, taisi hirven sorkka haista vähän jännittävälle... Kauniisti se kaadolla käyttäytyi, ja siellä sitten tuli namia ja kovasti kehuja.

Ruttu oli niin tyytyväinen itseensä, että kotiin tullessa piti vähän alistaa Lommoa, että muistaa paikkansa ja tajuaa että Ruttu on se ykköskoira ;) Noh, Lommo pääsee tänään hakutreeneihin.