Eilen oltiin lappalaisporukalla tottistelemassa A-rehulla, eikä annettu hämärän haitata (siihen pitää tottua tulevina kuukausina)... Rutun kanssa tehtiin monenmoista. Ensin paikallaoloa, vähän se korjaili asentoaan, mutta pysyi kyllä paikallaan, vaikka Rasa oli mukavana häiriönä vieressä. sitten otettiin pari kertaa ylösnousu ja takaisin maahan meno. Sitten Hertta kutsui Martin luokse siitä vierestä, Ruttu ei reagoinut mitenkään. Kun itse lähdin peruuttamaan, se lähti kuitenkin liikkeelle, mutta kun palautin sen paikalleen, Hertta ja Martti menivät vielä minun ja Rutun välistä, eikä se välittänyt mitään.

Rutun kanssa oltiin myös häiriökoirana ohitusharjoituksessa Nikulle, ja sitten otin väliin treenit Lommon kanssa. Se oli into piukassa, vaikka käytiin kävelemässä ja nuuskuttelemassa. Pikkuhiljaa se kuitenkin rauhottui ja alkoi keskittymään, kun naksuttelin kontaktista. muutaman kerran tehtiin sivulletuloja, paikka alkaa pikkuhiljaa löytyä, autoin ihan pienellä käsimerkillä. Kontakti oli myös hyvä. Oma kroppa pitää vain pitää suorana, eli peilin edessä treeniä. Maahanmenoja treenattiin muutama, että saatiin hyvä hissiliike, Hertalta hyvä huomio, että näissä pitää muistaa vapauttaa koira, kun se saa nousta, sillä paikallamakuu on hyvällä alulla. Hyppyjä otettiin pari avustajan kanssa, tosin välillä piti lähteä päästämään höyryjä ulos, melkoinen hepulikohtaus. Kun tästä rauhotuttiin, otettiin hyppyä uudelleen, ettei treeni jää kesken. Sitten leikittiin uusilla patukoilla, ja ne kyllä olivat hyviä. Pikkuhiljaa taas Lommo tajusi, että mun kanssa voi myös leikkiä, eikä vaan juosta ympäri lelun kanssa. Sitten rauhoteltiin vähän, ja otettiin yksi luoksetulo, mikä olikin mainio, vaikka pelkäsin vähän, että lähtee vielä juoksemaan.

Rutun kanssa piti vain ottaa vähän jotain palauttavaa, mutta sillä oli niin hurja vire, että olikin kiva treenata taas. Seuraamisia otettiin, vähän turhan korkealla vaatimustasolla kun koira alkoi turhautua. Pääsin kuitenkin palkkaamaan, kun vähän helpotin. Sitten seisomisia, pääsin nämäkin lopettamaan hyvään suoritukseen. Sitten katsottiin, miten nouto menee tässä vireessä, ja palkkasin kepille menemisestä. Siitähän Ruttu innostui, ja lopulta se meni kepille vauhdikkaasti, nosti sen äkkiä suuhunsa ja toi lähelle, eli vauhdikas nouto ilman luovutuksen vaatimista. Lopuksi vielä eteenmeno, mikä on tietysti suosikkiliike.