Voi voi, olipa taas turha reissu kokeeseen. Ehkä tästäkin jotain pitää yrittää oppia.

Tottisosuus loppui melkein ennen kuin ehti alkaakaan. Koira oli ihan unessa (liekö ollut syynä juoksut, helle vai se, etten osannut istä viritellä...?) Seuraaminen oli meillä ekana, ja koira tuli n. metrin perässä... No ajattelin, että vire vähän nousisi ryömimisessä, joka oli toisena, mutta siihen Ruttu jäi kesken matkan vaan makailemaan ja pyydystämään paarmoja... Yritin vielä seisomista, turhaan. Noh, keskeytin sitten kun eihän tuosta läpi olisi päässyt. Eivät söpöyspisteet tällä kertaa riittäneet ;)

Päästiin sitten kuitenkin ajamaan jälki, kun se olisi pitänyt kuitenkin purkaa metsästä ja kerätä esineet pois. Sain kartan jäljestä, mutta hukkasin sen matkalla... Mutta Ruttu ajoi jälkeä tarkasti kuin mikä, helteestä ja kiusaavista hyttysistä ja paarmoista huolimatta. Kaikki esineet nousivat ja minä maltoin lukea koiraa ja odottaa, kun se kulmissa tarkisti jäljen suuntaa. Ehkä olisi mennyt yliaikaa, jos oltaisiin koejäljellä oltu, mutta nytpä lepäiltiin ja juotiin esineillä ihan rauhassa.