Viime viikolla tempaistiin parissa treenissä uudet haastavat jäljet. Messilässä nurmella harjoiteltiin esineitä. Jäljellä ei ollut nomeja, mutta taisi olla 7 esinettä. Jäljestys siis oli vauhdikasta (note to self, hanskat käteen...). Intoa siis piisasi ja ehkä se esineilmaisukin siellä vahvistuu pikkuhiljaa.

Seuraava treeni oli rutikuivassa varvikossa Hälvälässä, n. 300 m ja 4 esinettä. Nameja oli jonkun verran, mikä olikin tarpeeseen, oli sen verran haastava alusta. Toisen esineen jälkeen tien ylitys ja hiekkainen kohta oli vaikea, onneksi siinä oli esine jonka jälkeen pentu sai itseluottamusta ja loppumatka mentiinkin taas tarkasti ja kivasti.

Eilen oltiin metsässä Lapakiston suunnalla. n. 300 m jälleen ja jonkin verran namia matkalla,3 esinettä joista yksi ilman purkkia. Hyvä että olikin namia, jäljestettiin tosi tarkasti ja innolla. Esineet ilmaisi selkeästi (yritän nyt rauhassa vaatia sitä maahanmenoa kun se on niin kiva ilmaisu...), vaikkei itse menekään vielä maahan. Ainoastaan purkittoman esineen yli meinasi sitten livahtaa, eli pitänee pitää vain kärsivällisesti purkkeja mukana.

Sai Ruoste vähän ilmaisutreeniäkin. Ensimmäistä kertaa niuh-niuh haukuista siirty oikeisiin haukkuihin namia saadakseen. Tähän mennessä siis niuh-niuh on jäänyt päälle eikä kunnollista haukahdusta meinaa tulla. Jos taas oikea haukku tulee ensimmäisenä hyvin, niin sitten niitä on tullut helposti.

Ensi kerralla siis vanhetetaan myös Ruosteen jälkeä vähän pidempään, nyt on mentu kovin tuoreilla jäljillä (n. 30 min).